Tämä on osa jatkuvaa sarjaamme, joka auttaa kuluttajia ymmärtämään paremmin kemikaaleja, kemiaa ja tuoteselosteita. Käännämme tieteen, murskaamme myytit ja annamme rehellisen arvion, jotta voit tehdä tietoon perustuvia valintoja perheesi hyväksi!
Ainesosa:
Bisabololi (tunnetaan myös nimillä levomenoli, alfa-bisabololi ja α-bisabololi)
Mitä se on:
Bisabololia on luonnostaan saksalaisessa kamomillassa (Matricaria chamomilla tai Matricaria recutita) sekä brasilialaisen Candeia-puun (Vanillosmopsis erythropappa) kuoressa, joka on tämän ainesosan ensisijainen maailmanlaajuinen lähde. Viime aikoina valmistajat ovat myös alkaneet valmistaa käsityönä laboratoriossa luontoidenttisenä ainesosana estääkseen sademetsien hävittämisen Brasiliassa.
Mitä se tekee:
Vaikka kamomillan lääkinnällinen käyttö juontaa juurensa tuhansien vuosien taakse, bisabololi eristettiin kasvista vasta hiljattain 1900-luvulla. Sittemmin tutkimukset ovat osoittaneet sen olevan uskomattoman hyödyllinen yhdiste – erityisesti silloin, kun sitä käytetään kehonhoitotuotteissa, kuten kosteusvoiteissa, voiteissa, aurinkovoiteissa, anti-aging-hoidoissa, silmänympärysvoiteissa, kosmetiikassa, kasvojenpuhdistusaineissa ja huulipunissa. Tässä näyte sen supervoimista:
- Toimii ärsytystä ehkäisevänä aineena, suojaa ihoa jokapäiväisiltä vaurioilta
- Stimuloi ja edistää ihon paranemisprosessia
- Parantaa vaurioituneen ihon ulkonäköä kosteuttamalla ja auttamalla palauttamaan ihon kimmoisuuden
- Ennaltaehkäisee ikääntymisen merkkejä antioksidanttisten hyötyjensä avulla
- Vähentää UV-aiheuttamaa eryteemaa (auringonpolttamaa)
- Lievittää ärsytystä toimimalla kipulääkkeenä ja rentouttavana aineena
- Hyötyy torjumaan huonoja bakteereja ja jopa joitain syöpäsoluja
Näiden hämmästyttävien rauhoittavien ja parantavien ominaisuuksien lisäksi, bisabololilla on myös hienovarainen kukkaistuoksu, ja sitä käytetään joskus hajusteena henkilökohtaisissa hoitotuotteissa.
Miksi käytämme sitä:
Erittäin monikäyttöisten, parantavien ja suojaavien ominaisuuksiensa lisäksi se on täysin luonnollinen, uusiutuva luonnonvara. Rakastamme löytää luonnon lahjoja, jotka eivät ole vain turvallisia ja tehokkaita, vaan myös helppoja hankkia ja joiden jalostaminen kaupalliseen käyttöön soveltuvaksi raaka-aineeksi vaatii suhteellisen vähän vaivaa.
Miksi esittelemme sen tänään:
Myös halusimme jakaa kanssasi, kuinka upea tämä ainesosa on, mutta halusimme myös huomauttaa kahdesta asiasta, joista on syytä olla tietoinen:
- On raportoitu hyvin pieni määrä tapauksia, joissa on esiintynyt kosketusihottumaa bisabololia sisältävän tuotteen käytön jälkeen. Tämän on osoitettu olevan yleisempää atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla, joten keskustele mahdollisista huolenaiheista terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ja ole aina tarkkana reaktioiden suhteen aina, kun käytät uutta tuotetta.
- Bisabololi lisää muiden kosmeettisten ainesosien tunkeutumista ihoon, mikä on loistavaa kaavoissa, jotka sisältävät antioksidantteja ja muita hyödyllisiä ainesosia – mutta huono asia, jos se on kaavassa, joka sisältää myös riskialttiita kemikaaleja.
Onko sinulla vielä kysymyksiä bisabololista? Kerro meille kommenteissa, niin teemme parhaamme löytääksemme etsimäsi vastaukset!
- Andersen, F. A. (1999). Final report on the safety assessment of Bisabololi.International journal of toxicology, 18(3 suppl), 33-40.
- Anter, J., Romero-Jiménez, M., Fernández-Bedmar, Z., Villatoro-Pulido, M., Analla, M., Alonso-Moraga, Á., & Muñoz-Serrano, A. (2011). Antigenotoksisuus, sytotoksisuus ja apoptoosin indusointi apigeniinin, bisabololin ja protokatekuurihapon avulla. Journal of medicinal food, 14(3), 276-283.
- Fang, E. F., & Ng, T. B. (2013). Kasvainvaikutuspotentiaali ja muut luonnonyhdisteiden kehittyvät lääkinnälliset ominaisuudet. Springer.
- Jacob, S. E., & Hsu, J. W. (2010). Reaktiot Aquaphor®-valmisteeseen: Is Bisabolol the Culprit?. Pediatric dermatology, 27(1), 103-104.
- Kamatou, G. P., & Viljoen, A. M. (2010). Katsaus α-bisabololin ja α-bisabololirikkaiden öljyjen käyttöön ja farmakologisiin ominaisuuksiin. Journal of the American Oil Chemists’ Society, 87(1), 1-7.
- Russell, K., & Jacob, S. E. (2010). Bisabolol. Dermatitis, 21(1), 57-58.
- Stanzl, K., & Vollhardt, J. (2001). Alfa-bisabololin tapaus. Kosmetiikan tieteen ja teknologian käsikirja. Marcel Dekker, New York, 277-284.
.